Havs-Rastböle
Iskä muutti Vuosaareen. Hei jänis miksi karkuun juoksit niin varoen, laulettiin teknobiisissä, ja bussilippu maksoi neljä markkaa. Ysikasissa matkalla Itikseen iskä osoitti keltaista lamppua katossa, kysyi Sampolta, mitä siinä lukee. Sampo sanoi py… sähtyystannar. Yritin lukea mainosta penkin selkänojassa. En saanut selvää, ja purskahdin itkuun. Säki opit lukemaan sitte ku meet kouluun, iskä sanoi ja taputteli olkapäälle.
Iskän kämpän ympärillä oli paljon metsiä ja karkuun juoksevia jäniksiä, joita isä sanoi rusakoiksi. Oli myös rakennustyömaita, kivenlohkareita, soramonttuja, kumiletkuröykkiöitä, hammasrattaita, hiekkakasoja ja ihmisen mentäviä putkia, joihin ei saanut mennä, muuten tuli arestia. Kivikentän toisella puolella talojen kaakeliseinät olivat vihreitä tai valkoisia, iskän puolella ainoastaan vihreitä. Kohta tohon rakennetaan kauppakeskus, metro ja pilvenpiirtäjä, iskä kertoi, eikä se kohta tullut koskaan.
Jatka lukemista “Vanha proosalastu (lapsikerrontaa ja kansallisia aiheita)”
